"Luontaistuotteet ovat auttaneet, eivät särkylääkkeet"
Haapamäellä asuva Pirkko Vahtero voi Vanhan testamentin Jobia lievästi muunnellen sanoa olevansa kipujen nainen ja särkyjen tuttava. Hän on juossut vuosien varrella lääkäriltä toiselle, mutta vain särkylääkkeiden nimet ovat vaihtuneet. Avun Pirkko on saanut vasta erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolalta ja eräistä luontaistuotevalmisteesta.
- Edes lumenluonti ei tuo särkyjä takaisin, hän toteaa tyytyväisenä.
Pirkko Vahtero, 66, teki elämäntyönsä graafikkona Suomen Pankin setelipainossa. Hänen leipälajinsa siellä olivat postimerkit, joita hän ja hänen kollegansa suunnittelivat parhaimmillaan 30 maahan. Pirkon aviomies työskenteli asentajana Yleisradiossa, mutta nyt kumpikin ovat eläkkeellä. He nimittävät itseään paluumuuttajiksi, sillä he viettävät eläkepäiviään vanhalla junien keskusasemalla, Haapamäellä, missä Pirkko on myös syntynyt. Pariskunnan kolme aikuista lasta ovat lentäneet pesästä tietysti jo aikapäiviä sitten.
Pirkko oli vielä työelämän palveluksessa, kun hänen särkykierteensä alkoi. Yksi vasemman käden sormen nivelistä jäi kesälomalla kahden painavan puun väliin. Sormi ei parantunut normaalisti, vaan kipu siirtyi vähitellen muihin pieniin niveliin, sitten isompiin niveliin, lopulta ranteiden kautta kyynär- ja olkapäihin sekä nilkkoihin. Myös varpaiden pieniin niveliin iski sama särky.
- Menin työterveyteen, kun kesäloma loppui, mutta mitään erikoista ei löydetty. Kovat säryt jatkuivat kuitenkin koko ajan, ja niinpä tilasin ajan erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolan vastaanotolta Antioksidanttiklinikalta. Tuolloin oli vuosi 1994.
- Mitään reumaan viittaavaa ei löytynyt hänenkään tutkimuksissaan, mutta rupesin kuitenkin hänen neuvojensa mukaan syömään monenlaisia vitamiineja ja hivenaineita. Kun reilu vuosi oli kulunut, kaikki kivut olivat kadonneet.
Sen koommin särkyjä ei Pirkolla ollutkaan, kunnes pari vuotta sitten hänen niveliinsä ilmaantui jälleen aivan samankaltainen kiputila. Taaskin se alkoi pikkunivelistä ja siirtyi sieltä isompiin.
- En tiedä, oliko kyseessä sama sairaus vai eri, mutta kovin samanlaiselta se tuntui, Pirkko arvelee. - En aluksi välittänyt siitä mitään, mutta sitten satuin kaatumaan jokirannassa. Alkuun luulin selvinneeni säikähdyksellä, mutta seuraavana aamuna koko oikea jalka oli tunnoton. Jouduin hakeutumaan kirurgin vastaanotolle, ja siitä se rumba alkoi. Minua juoksutettiin lääkäriltä toiselle eikä muuta muutosta tullut kuin särkylääkepurkin nimen vaihtuminen.
Pirkon kokemukset tämän jälkeen ovat hyvin masentavaa kuunneltavaa. Häntä palloteltiin ja hoidettiin väärin, hänelle oltiin pisteliäitä ja ylimielisiä, mutta silti hänen taudistaan ei osattu sanoa, onko se reumaa vai onko se fibromyalgiaa vai onko se jotakin vallan muuta. Hänelle määrättiin kerta kaikkiaan niin suuria annoksia särkylääkkeitä, että niistä olisi seurauksena ollut mahahaava. Senkin taudin Pirkko sairasti stressin takia jo työaikoinaan, joten hän tiesi, mitä pelätä.
- Ei auttanut muu kuin ruveta itse ottamaan selvää, mistä oli kysymys. Sain kuulla erään amerikkalaisen lääkärin olevan sitä mieltä, että tämäntapaisessa vaivassa kysymys on aineenvaihduntahäiriöstä, ja niinpä päätin ruveta vilkastuttamaan aineenvaihduntaani. Samoihin aikoihin sain kuulla myös Nokkos-Kalkki-Inkivääri+vihersimpukka -nimisestä valmisteesta, jolla monet olivat saaneet kipunsa katoamaan ja avun nivel-, luusto- ja lihasongelmiin. Otin sitä alkuun yhden aamulla ja yhden illalla, mutta lisäsin sittemmin annokseksi kaksi plus kaksi. Aloin kokeilla sitä viime helmikuussa, mutta samalla rupesin myös juomaan entistä enemmän vettä. Lisäsin myös liikuntaa selvästi.
- Jo keväällä oireet alkoivat helpottaa, ja kun puoli vuotta oli kulunut, kaikki vaivat olivat ohi. Ja luut ovat nykyään lujat: tupsahdin hiljattain polvilleni jäiseen maahan, eikä mitään tapahtunut.
Aivan vailla vastoinkäymisiä Pirkko Vahtero ei kuitenkaan viime aikoina ole ollut. Hän venäytti alkusyksystä selkänsä klassisessa tilanteessa: nelivuotias lastenlapsi juoksi häntä kohti, ja kun Pirkko nappasi nassikan seisaaltaan kiinni, tämä retkautti itseään. Niin voi tehdä isän kanssa, mutta 66-vuotias isoäiti on hiukan toinen juttu.
- Tunsin pienen kivun selässä heti silloin, mutta vasta päivän parin päästä se alkoi tuntua pahemmin ja muutaman päivän kuluttua kipu ristiselässä oli jo suorastaan sietämätön. Ja taas alkoi lääkärirumba, vaikka olin vannonut, etten enää siihen alistu. Nyt oli kuitenkin pakko. Seurauksena oli taas iso pino särkylääkkeitä.
Vasta miespuolinen fysioterapeutti, jolle Pirkko pääsi monen mutkan jälkeen, alkoi epäillä, että selässä on jotakin pahemman kerran vialla. Pirkko olisi kuitenkin joutunut odottelemaan särkylääkkeiden varassa viikon, puolitoista, ennen kuin hän olisi päässyt terveyskeskuslääkärien ihmeteltäväksi, joten hän tilasi jälleen vastaanottoajan Kaarlo Jaakkolalta. Sinne hän pääsi heti.
- Hän laittoi minut "Backdoc" -nimiseen laitteeseen, missä makasin kaksi minuuttia pää alaspäin. Kipu jäi sinne. Selässä olivat luut olleet paikoiltaan.
Pirkko Vahtero on hetken hiljaa ja huokaa sitten.
- Mitä me tehdään tällaisilla lääkäreillä, jotka ovat ylimielisiä, pirullisia ja vielä kaiken lisäksi tehottomiakin? Fysioterapeuttipoika oli ensimmäinen, joka Kaarlo Jaakkolan ohella oli jyvällä asioista. Meillä on kuulemma 10-kertainen määrä lääkäreitä 1960-lukuun verrattuna, mutta silti meillä on lääkäripula. Se ei voi johtua mistään muusta kuin huonosta ja tehottomasta hoidosta.
Pirkko on koko ajan syönyt Nokkos-Kalkki-Inkivääri+vihersimpukka -valmistetta. Hän antaa sille varauksettoman tunnustuksen ja toteaa tiukasti, ettei hän pidä herkkäuskoisuudesta.
- Siitä ei tässä ole kysymys. Olen havainnut, että se imeytyy ja auttaa kipuihin. On kuitenkin muistettava, että olen myös lisännyt nesteen määrää ja liikuntaa, jotka omalta osaltaan ovat vilkastuttaneet aineenvaihduntaa. Kaikki, mitä ihminen syö tai juo, vaikuttaa hyvinvointiin.
- Tarvittaisiin paljon näiden asioiden tutkimustyötä. Asioiden on väistämättä pikku hiljaa muututtava.
Teksti: Reijo Ikävalko / Terveys-Hymy |
|
